Jos Lappi on joskus kutsunut, on hyvä mahdollisuus, että juuri Urho Kekkosen kansallispuisto on se paikka, johon päädyt. Se on maan toiseksi suurin kansallispuisto, ja sen 2 549 neliökilometrin alueella mahtuu kokemaan sekä tunturien avaruutta että tiheiden metsien hiljaisuutta. Tästä oppaasta saat ne tiedot, jotka helpottavat retkesi suunnittelua – ilman ylimääräistä kikkailua.

4 liittyvaa artikkelia

Pinta-ala: 2 549 km² ·
Perustettu: 1982 ·
Sijainti: Savukoski, Sodankylä, Inari (Lappi) ·
Suosituimmuus: Suomen toiseksi suosituin kansallispuisto

Pikakatsaus

1Vahvistetut faktat
2Epäselvät asiat
  • Tarkka vuosittainen kävijämäärä vaihtelee lähteittäin
  • Kaikkien eläinlajien esiintymistiheydestä ei ole kattavaa seurantatietoa
3Aikajanasignaali
  • 1982 – kansallispuisto perustettiin
  • Puisto nimettiin presidentti Urho Kekkosen mukaan
  • Kehitys retkeilykohteena jatkuu yhä
4Mitä seuraavaksi
  • Ympärivuotinen retkeily ja vaellus kasvussa
  • Uusia palveluita ja reittejä suunnitteilla
  • Talviaktiviteetit, kuten hiihto ja lumikenkäily, lisääntyvät

Taulukko paljastaa puiston infran todellisen mittakaavan – luvut ovat suoria, eivätkä ne jätä tulkinnanvaraa.

Lähde: Metsähallitus, kävijätutkimus ja Kerran Elämässä
Ominaisuus Tiedot
Pinta-ala 2 549 km²
Perustamisvuosi 1982
Sijainti Savukoski, Sodankylä, Inari (Lappi)
Suosituimmuus Toiseksi suosituin kansallispuisto Suomessa
Merkityt reitit Noin 200 km
Latu- ja polkuverkosto (Saariselkä) 200 km, josta 70 km puiston lähialueella
Tuvat ja kammit 37 kpl
Laavut ja kodat 27 kpl
Tulipaikat (polttopuilla) 74 kpl
Kuivakäymälät 85 kpl
Luontokeskukset 3 (Kiehinen, Tankavaara, Korvatunturi)

Missä Urho Kekkosen kansallispuisto sijaitsee?

Miksi sijainti ratkaisee

UKK-puiston kolmen kunnan alue levittäytyy niin laajalle, että retkikohteen valinta kannattaa tehdä saapumissuunnan mukaan – pohjoisesta Saariselän kautta tai etelästä Savukosken suunnalta.

Mikä on tarkka sijainti?

Urho Kekkosen kansallispuisto sijaitsee Pohjois-Lapissa kolmen kunnan alueella: Savukoski, Sodankylä ja Inari. Puiston läpi kulkee merkittävä vesistö, ja sen maasto vaihtelee matalista metsistä korkeisiin tuntureihin. Metsähallituksen kävijätutkimus (tier1-viranomaislähde) vahvistaa puiston sijainnin näiden kolmen kunnan alueella.

  • Lähin kaupunki: Sodankylä (noin 40 km etelään)
  • Lähin kyläkeskus: Saariselkä (Inari, puiston pohjoispuolella)
  • Lentokenttä: Ivalon lentoasema (noin 35 km Saariselältä)

Miten pääsen puistoon?

Puistoon pääsee autolla valtatietä 4 pitkin. Saariselän kohdalta kääntyy tie, joka vie suoraan puiston pohjoisosaan. Julkisilla liikennevälineillä pääsee Ivaloon bussilla ja sieltä paikallisliikenteellä Saariselälle. Luontoon.fi (Metsähallituksen virallinen opastuspalvelu) tarjoaa tarkat tiedot kulkuyhteyksistä ja pysäköintialueista.

Yhteenveto: UKK-puisto on helposti saavutettavissa autolla tai bussilla, ja sen kolme porttia – Saariselkä, Tankavaara ja Savukoski – tarjoavat erilaiset lähtöpisteet eri puolilta Suomea saapuville.

Onko Urho Kekkosen kansallispuistossa karhuja?

Tärkeä tieto

Karhut ovat yleensä ihmisiä vältteleviä, ja kohtaamiset ovat erittäin harvinaisia. Retkeilijän ei tarvitse pelätä, mutta kannattaa noudattaa perusvarovaisuutta – esimerkiksi pitää ruokia säilytettynä ja liikkua ääneltään tavallisesti.

Millaisia muita eläimiä puistossa on?

  • Karhu, susi, ahma – suurpedot, jotka elävät puiston erämaisimmissa osissa
  • Poroja näkee säännöllisesti, sillä alue on porotalouden piirissä
  • Monipuolinen linnusto: mm. maakotka, piekana, riekko ja uuttukyyhky
  • Piennisäkkäät: kettu, näätä, lumikko ja orava

Puiston eläimistöstä on olemassa vain hajanaista seurantatietoa, mutta Metsähallituksen kävijätutkimus (viranomaislähde) mainitsee suurpetojen säännöllisen esiintymisen. Karhuja puistossa elää, kuten lähes koko Itä-Lapin erämaaalueella.

Ovatko karhut vaarallisia?

Karhut eivät tyypillisesti hyökkää ihmisen kimppuun, ellei niitä yllätetä tai ne koe pentujaan uhatuksi. Kerran Elämässä -retkeilyartikkeli muistuttaa, että retkeilijän kannattaa liikkua meluten, jotta karhu ehtii väistää ajoissa. Erityistä varovaisuutta tarvitaan marjastettaessa ja sienestettäessä tiheiköissä.

Yhteenveto: Retkeilijän paras turva on terve järki ja äänellään liikkuminen. Karhut kuuluvat puiston luontoon, mutta kohtaamiset ovat äärimmäisen harvinaisia.

Saako Urho Kekkosen kansallispuistossa kalastaa?

Huomioi luvat

Kalastus ilman asianmukaista lupaa on kielletty ja voi johtaa sakkoihin. Verkko- ja pyydyskalastus on kokonaan kielletty puiston alueella.

Mitkä luvat tarvitaan?

  • Eräkalastuslupa – oikeus kalastaa vieheellä koko puiston alueella
  • Kalastuslupa – tarvitaan myös pelkkään onkimiseen ja pilkintään eräillä alueilla
  • Viehekalastus sallittu, verkot ja muut pyydykset kielletty

Retkeilyartikkeli Kerran Elämässä (käytännön opas) kertoo, että kalastuslupia voi ostaa puiston luontokeskuksista: Saariselän palvelupiste Kiehisestä, Tankavaaran luontokeskuksesta ja Savukosken opastuskeskus Korvatunturilta. Lupia on saatavilla myös verkossa Luontoon.fi-verkkokaupasta (Metsähallituksen virallinen palvelu).

Onko rajoituksia?

  • Verkot, katiskat ja muut pyydykset kielletty koko puiston alueella
  • Rajoituksia tietyillä lohi- ja siikavesillä
  • Kalastus sallittu pääsääntöisesti 1.4.–30.11. välisenä aikana
  • Rauhoitusaikojen noudattaminen pakollista
Yhteenveto: UKK-puisto on erinomainen viehekalastusalue, mutta luvat on hankittava ennakkoon. Ilman eräkalastuslupaa kalastaminen on kiellettyä.

Mikä on Urho Kekkosen sotilasarvo?

Mikä oli Kekkosen rooli armeijassa?

Urho Kekkonen palveli Suomen sisällissodan aikaan jääkärinä ja eteni myöhemmin kapteenin arvoon. Hän osallistui aktiivisesti suojeluskuntajärjestön toimintaan. Metsähallituksen julkaisu (viranomaislähde) viittaa Kekkosen taustaan puiston nimen perusteluna – mies, joka ymmärsi Lapin erämaiden arvon.

Miten sotilasarvo liittyy puistoon?

Kekkosen sotilastausta ja elinikäinen kiinnostus Lappia kohtaan vaikuttivat siihen, että puisto nimettiin hänen mukaansa. Presidenttinä hän tuki luonnonsuojelua ja Lapin erämaakulttuurin säilyttämistä. Puiston perustamisen taustalla oli halu suojella sekä luontoa että perinteisiä elinkeinoja, kuten porotaloutta – tämän vahvistaa Metsähallituksen kävijätutkimus (tier1-viranomaislähde).

Mikä sairaus Urho Kekkosella oli?

Miten sairaus vaikutti hänen elämäänsä?

Urho Kekkosella todettiin munuaisten vajaatoiminta, joka vaikutti merkittävästi hänen työkykyynsä viimeisinä presidenttikausina. Sairaus eteni hitaasti, ja se oli yksi syy siihen, miksi Kekkonen joutui jättämään presidentin tehtävät vuonna 1981. Munuaissairaus rajoitti hänen liikkumistaan ja julkisia esiintymisiään 1970-luvun lopulta lähtien.

Onko puistolla yhteyttä sairauteen?

Puistolla ei ole suoraa yhteyttä Kekkosen sairauteen. Nimen taustalla on kunnianosoitus presidentille, joka arvosti Lapin luontoa ja erämaakulttuuria. Puiston perustamisen aikaan 1980-luvun alussa Kekkonen oli jo jättänyt presidentin tehtävät terveydellisistä syistä.

UKK-puiston palvelut ja varustelu

Seitsemän keskeistä ominaisuutta, jotka kertovat puiston todellisesta kapasiteetista – luvut perustuvat Kerran Elämässä -retkeilyoppaan tietoihin (käytännön kokemuslähde) ja Theseus-tutkimukseen (akateeminen lähde).

Palvelu Määrä Huomio
Merkityt reitit 200 km Kesä- ja talvireitit
Saariselän latuverkosto 200 km 70 km puiston lähialueella
Tuvat ja kammit 37 kpl Yöpymiseen tarkoitettuja
Laavut ja kodat 27 kpl Tauko- ja yöpymispalkoja
Tulipaikat (polttopuilla) 74 kpl Ilmaisia, omat polttopuut
Kuivakäymälät 85 kpl Reittien ja tupien yhteydessä
Luontokeskukset 3 kpl Kiehinen, Tankavaara, Korvatunturi

Kuvio on selvä: UKK-puiston infra on suunniteltu suuria kävijämääriä varten. 74 tulipaikkaa ja 85 käymälää tarkoittavat, että ruuhkaa harvoin syntyy, vaikka puisto on suosittu. Theseus-tutkimus (akateeminen lähde) vahvistaa, että kävijöiden viihtyvyys on korkea juuri palveluiden runsauden vuoksi.

Vahvistetut faktat ja avoimet kysymykset

Vahvistetut faktat

  • Puisto perustettu 1982 (Metsähallitus)
  • Pinta-ala 2 549 km² (Metsähallitus)
  • Kekkosen sotilasarvo: kapteeni
  • Puistossa karhuja, susia ja ahma (Metsähallitus)
  • Kalastus luvalla, verkot kielletty (Kerran Elämässä)
  • 37 tupaa ja kammia, 27 laavua (Kerran Elämässä)
  • 200 km merkittyjä reittejä (Theseus)

Epäselvät asiat

  • Tarkka vuosittainen kävijämäärä vaihtelee eri lähteiden välillä
  • Kaikkien eläinlajien esiintymistiheydestä ei ole systemaattista seurantaa
  • Talvireittien kunnossapidon aikataulut voivat vaihdella

Mitä retkeilijät sanovat – ääneen pääsee kaksi näkökulmaa

“Urho Kekkosen kansallispuisto on laaja, yhtenäinen tunturialue ja luonnontilaiset havumetsät – se tarjoaa retkeilijälle aitoa erämaatunnelmaa.”

– Luontoon.fi, Metsähallituksen virallinen opastuspalvelu

“Kävijätutkimuksen mukaan puiston kävijät arvostavat erityisesti reittien monipuolisuutta ja palveluiden, kuten tupien ja tulipaikkojen, hyvää kuntoa.”

– Metsähallituksen kävijätutkimus 2017 (viranomaislähde)

“UKK-puisto on Suomen toiseksi suosituin kansallispuisto, ja suosio näkyy erityisesti Saariselän portin kautta saapuvien retkeilijöiden määrässä.”

– Theseus-tutkimus, kävijöiden viihtyvyys (akateeminen lähde)

“Puiston kolme luontokeskusta – Kiehinen, Tankavaara ja Korvatunturi – tarjoavat kalastusluvat, vuokratupien avaimet ja ajantasaiset reittitiedot.”

– Kerran Elämässä, retkeilykokemus

Yhteenveto: mitä UKK-puisto oikeastaan on?

Urho Kekkosen kansallispuisto ei ole pelkkä retkeilykohde – se on elävä muistomerkki presidentti Kekkosen ajasta ja Lapin erämaakulttuurista. Sen 2 549 neliökilometriä tarjoavat enemmän kuin reittejä ja tupia: ne tarjoavat tilaa, hiljaisuutta ja kosketuksen luontoon, joka on pysynyt lähes muuttumattomana vuosisatoja. Retkeilijä valitsee UKK-puiston, kun hän haluaa aitoa Lapin erämaata ilman turhaa hienostelua.

Lisälähteet

fishing.fi, retkilehti.fi, julkaisut.metsa.fi, komoot.com, finlex.fi

Vaikka Urho Kekkosen kansallispuisto tunnetaan erämaisesta Lapin luonnosta, tarjoaa myös eteläisempi Nuuksio aivan erilaisen, mutta yhtä arvokkaan retkeilykokemuksen pääkaupunkiseudun tuntumassa.

Ala missa naita

Usein kysytyt kysymykset

Miten pääsen Urho Kekkosen kansallispuistoon?

Puistoon pääsee autolla valtatietä 4 pitkin. Lähimmät portit ovat Saariselkä (pohjoinen), Tankavaara (länsi) ja Savukosken Korvatunturi (itä). Julkisilla pääsee Ivaloon bussilla ja sieltä paikallisliikenteellä Saariselälle.

Tarvitaanko varaus majoitukseen?

Puiston tuvat ja kammit ovat yleensä vapaasti käytettävissä ilman varausta, mutta ruuhka-aikoina (kesä–elokuu) suosituimmat tuvat täyttyvät. Omia telttapaikkoja ei tarvitse varata – jokaisenoikeus sallii telttailun.

Onko puistossa polttopuita saatavilla?

Kyllä. Puistossa on 74 tulipaikkaa, joilla on tarjolla polttopuita retkeilijöiden käyttöön. Puut on tarkoitettu vain nuotiopaikoilla käytettäviksi, eikä niitä saa viedä mukanaan.

Voiko koiran kanssa retkeillä?

Koiran kanssa saa retkeillä, mutta se on pidettävä kytkettynä erityisesti poroalueilla ja pesimäaikana. Puistossa on paljon poroja, ja irrallinen koira voi aiheuttaa vahinkoa.

Onko puistossa lumikenkäilyreittejä?

Kyllä. Talvella puistossa on lumikenkäilyreittejä, joita ei erikseen merkitä, mutta umpihankihiihto ja lumikenkäily ovat sallittuja. Saariselän latuverkostosta 200 km on huollettua, ja siitä 70 km sijaitsee puiston lähialueella.

Mikä on paras aika vierailla?

Kesä–elokuu on lämpimin ja valoisin aika, sopii patikointiin. Syyskuu tarjoaa ruskan ja vähemmän väkeä. Talvi (joulu–huhtikuu) sopii hiihtoon ja lumikenkäilyyn. Kevät (touko–kesäkuun alku) on tulva-aikaa, jolloin reitit voivat olla märkiä.

Onko puistossa hinauspalvelua rikkoutuessa?

Ei ole. Puistossa ei ole hinaus- tai pelastuspalvelua autoille. Lähin hinauspalvelu löytyy Sodankylästä ja Saariselältä. Retkeilijän on hyvä varautua omatoimisesti esimerkiksi vararenkaalla ja perustyökaluilla.